tiistai 9. huhtikuuta 2013

162. Elvis Presley: Elvis Presley (1956)

Kuuntele koko albumi Spotifysta (kappaleet 1-12)
Ensimmäisellä albumillaan 21-vuotias Elvis Presley esitteli monipuolista lahjakkuuttaan. Ennen albumin julkistamista hän oli jo ehtinyt herättämään pahennusta lantionliikkeillään ja ennakkoluulottomalla tavallaan yhdistää valkoista ja mustaa musiikkia, mutta albumi osoitti että hän oli myös lahjakas ja tyylitajuinen muusikko, jonka skaala ulottui rock'n'rollista countryyn ja ikivihreisiin iskelmiin saakka.

Aiemmin tänä vuonna alkaneen Elvis Presley -harrastukseni kautta olen tutustunut hänen levytyksiinsä aina 1950-luvun nuoruusvuosista hänen viimeisten elinvuosiensa kappaleisiin. Presleyn albumeita ei koskaan ole arvostettu kokonaisuuksina, vaan hänen tuotantoa tutkitaan yleensä hänen singlehittiensä kautta. Tämän vuoksi uutena harrastaja hänen 108 singleä ja 70 albumia kattava tuotantonsa on ollut vaikeasti hallittava.

En ole koskaan ollut 1950-luvun rock'n'rollin ystävä, joten en uskonut kauheasti välittäväni Elviksen ensimmäisestä soololevystä, joka julkaistiin singlen Heartbreak hotel -jälkimainingeissa. Siksi olinkin yllättynyt kuinka monipuolinen ja myös äänenlaadultaan tasokas tämä nyt jo 57 vuotias levy on.
Carl Perkinsin säveltämä ja alun perin levyttämä Blue suede shoes on sitä r'n'b-tyyliä, mistä 1950-luvun Elvis parhaiten muistetaan. Perkins levytti kappaleen alun perin Sun-levymerkillä, jolle Presley levytti ennen siirtymistään suuren RCA-yhtiön rahasammoksi. Lojaalisuudestaan entistä tuottajaansa Sam Phillipsia ja kunnioituksesta Perkinsiä kohtaan Presley vaati, että kappaleen singlejulkaisua siirretään myöhemmäksi jotta se ei söisi Perkinsin levytyksen menestystä.
Suurin osa Presleyn ensimmäisen soololevyn kappaleista äänitettiin alkuvuodesta 1956. Samoissa sessioissa levytettiin myös Presleyn ensimmäinen ykkössingle Heartbreak Hotel, mutta silloisen tavan mukaan tämä hittisingle jätettiin pois albumilta. Sen sijaan levyltä löytyy muutama Sun-äänitysten ylijäämäkappale. Elviksen Sunille äänittämät kappaleet ovat lähempänä country & western tyyliä, hyvä esimerkki tästä on debyyttialbumille sijoitettu kappale Trying to get to you.

Elviksen RCA:lla omaksumaa uudempaa tyyliä on sen sijaan kappale One sided love affair, jota kuullessa voi kuvitella hänen heiluttavan lantiotaan tyttöjen kiljuessa ja isien paheksuessa vieressä.
Elviksen ensimmäisen soololevyn hämmästyttävin piirre ei ole sen korkea laatu vaan sen tyylien monipuolisuus. Country ja R'n'B-kappaleiden seasta löytyy perusamerikkalainen ikivihreä iskelmä Blue moon, jota tulkitessaan Presley osoittaa monipuolisuuttaan laulajana. Hieno tallenne on myös peräisin Sun-levymerkin ylijääneistä nauhoituksista.
Elvis Presleyn ensimmäisen albumin satsattiin enemmän kuin tuohon aikaan albumeihin oli tapana, minkä tuloksena kyseessä on yksi artistin uran parhaista albumikokonaisuuksista.

Elviksen koko uran aikana levy-yhtiö RCA:n painopiste oli kuitenkin menestyvien singlejulkaisujen tekemisessä. Albumikokonaisuudet olivat vain hittilevyjen sivutuote, ja seuraavaa yhtä laadukasta Elvis-albumia saatiinkin odottaa 1960-luvulle asti. Pikkukiekkojen tärkeyttä korostaa myös se, että kaikki Elvis Presley -albumin kappaleet julkaistiin myös singleinä vuoden sisällä albumin julkaisusta.

Lue myös:

3 kommenttia:

  1. Hienoa kommentointia Elviksen julkaisuista. Vahingossa löysin googletellessani tämän blogisi. Kovasti Elvistä diggailen itse, mutta näen että olet kommentoinut myös monta rakastamaani Dusty Springfieldin julkaisua. Joten paneudunpa näihin kirjoituksiisi seuraavaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos palautteestasi. Kommentoi rohkeasti myös muita tekstejäni, myös kriittinen palaute on tervetullutta.

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista